Killin yhdistys

killinkvtuki

Blogi

18.03.2021 7:29

Hei, terveisiä Killin yhdistyksen hallitukselta!
 

Emme laiskottele. Tänä vuonna olemme pitäneet tietokoneella kokouksia jo viiden tunnin edestä. Sinun piristämiseksi suunnittelemme kaikkea kivaa. Heti kun tässä maassa saa ruveta tapaamaan kavereita ja käydä kylässä niin Killin yhdistyksessä alkaa tapahtua! Jäsenkirje tulee jäsenille toukokuussa. Toukokuussa ehkä tiedämme paremmin mitä saamme kesällä sinulle järjestää. Tänä keväänä emme vieläkään saa järjestää mitään kivaa jottei pöpöt leviä.


Heinäkuussa toivottavasti helpottaa ja päästään jonnekin kesäteatteriin. Vielä ei ole päätetty mitkä teatterit ovat avoinna.

Ruissaloon suunnittelemme heinäkuussa retki- ja ulkoilupäivää. Lapsiperheille on tulossa elokuussa Muumimaa-päivä.


Olisi mahtavaa, jos onnistuisimme järjestämään lavatanssit 4. syyskuuta jossain lähellä Turkua. Olemme jo kyselleet lavaa ja orkesteria.


Joskus lokakuussa olisi kiva, jos innostuisitte tulemaan Reipas-Raikas-kurssille. Kurssilla opettajat näyttäisivät miltä näyttää terveellinen ruoka. Kokkaisimme yhdessä jotain hyvää ruokaa ja sitten syötäisiin se. Välillä olisi pientä jumppaa ja muuta mukavaa. Käy äänestämässä meitä kännykällä tai tietokoneella viimeistään 31.3.2021 osoitteessa Liedon Säästöpankki Hyviä Tekoja 2021. Valitse paikkakunnaksi: Naantali ja Kategoriaksi Terveys ja Hyvinvointi. Jos saamme tosi paljon ääniä ja pankin mielestä ehdotuksemme on hyvä, niin voimme ehkä saada pankilta rahaa! Jos rahaa tulee niin se käytetään Reipas-Raikas kurssiin.


Hyvää kevättä. Pidetään peukkuja että kohta taas nähdään.

Elina Leino, Killistä

 

 

 

30.09.2020 15:15

Yhdenvertaisesti yhteiskunnassamme – Killin luento- ja keskustelutilaisuus

 

Killin yhdistys on ottanut digiloikan koronavirustilanteesta johtuvien olosuhteiden vuoksi. Olimme järjestäneet luento- ja keskustelutilaisuuden YK:n vammaissopimuksen, yhdenvertaisuuslain ja itsemääräämisoikeuden merkityksestä. Tilaisuus toteutettiin Raisiossa Martinsalissa. Koronasuojaustoiminen vuoksi luennoitsijamme lakimies Tanja Salisma Kehitysvammaisten Tukiliitosta oli Teams-etäyhteydellä Tampereelta. Myös kuulijoita oli mukana etäyhteydellä kotoa, palvelukodeista ja Salon ”studiosta” käsin. Paikalla Martinsalissa oli reilu 30 osallistujaa.

Keskustelu osallistujien, etäosallistujien ja Tanjan välillä sujui hyvin. Tässä yksi esimerkki konkreettisesta kehitysvammaisen henkilön elämään liittyvästä kysymyksestä liittyen itsemääräämisoikeuteen:

Asun palvelukodissa tuetussa palveluasumisessa. Saanko nyt korona aikana käydä kylässä tuttavani luona? Tanja Salisman vastaus oli, että jos et sairasta koronaa tai et ole altistunut, niin saat käydä kylässä.

Lisää vastauksia koronakysymyksiin löytyy Tukiliiton kotisivuilta -  Koronakysymyksiä: lakimies vastaa.

 

Pääpaino tilaisuudessa oli YK:n vammaissopimuksen merkityksessä, joka on ihmisoikeussopimus ja muun lainsäädäntömme perustana. Vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat:

  • yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
  • syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus
  • vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan
  • esteettömyys ja saavutettavuus.

YK:n vammaissopimus käyttöön! -käsikirja löytyy Invalidiliiton sivuilta. Vaikka vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja osallisuus on edistynyt, vielä on paljon tehtävää kaikilla yhteiskuntamme osa-alueilla.

Killin yhdistys kiittää Tanja Salismaata hyvästä tilaisuudesta. Osallistujat saivat tuhdin tietopaketin ja ymmärrys asiasta syveni. Kiitoksena Tanjalle lähetimme kotikutoiset villasukat.

teksti: Jaana Engblom

kuva: Elina Leino

 

 

 

25.08.2020 17:38

 

Korona-kevään aikana netti on ollut täynnä virtuaalitempauksia. Kaikki eivät kuitenkaan kykene seuraamaan tai ymmärtämään etäjumppaa, etäkonserttia tai etäaskartelua. Kevät oli monelle yksinäistä ja hiljaista aikaa.

 

Killin Kehitysvammaisten Tuki ry päätti tuoda elävää musiikkia asukkaiden lähelle, omalle pihalle heinäkuussa. Lähes 200 kehitysvammaista läheisineen biletti iskelmälaulaja Annika Eklund trion tahdissa Naantalissa, Mynämäellä, Raisiossa ja Maskussa. Annika Eklundin vakuuttava laulu, Jussi Turusen ilmiömäinen kitarointi sekä Roope Kantosen suvereenit rytmit soivat yhteensä kuuden asumisyksikön pihalla. Innostunut yleisö nautti erilaisesta päivästä ja lauloi mukana. Sadesäiden jälkeen saimme nauttia myös auringon lämmöstä. Ainoastaan Tainiolan palvelutalon keikalla harmaat pilvet pelottelivat yleisöä, vaan eivät sentään haitanneet tahtia.

 

Asumisyksiköissä on eletty pitkään erityksissä. Toivottavasti konsertit antoivat uskoa hyvään arkeen, johon kuuluvat työ, työ- ja päivätoiminta, läheisten ja kavereiden tapaaminen, terapia, kuntoutus, harrastukset - uskoa luottavaiseen paluuseen kodin ulkopuoliseen maailmaan.

 

Tilaisuuksissa laulettujen yhteislaulujen ”Kun taas on aika auringon”, ”Sankarit” ja ”Toivotaan, toivotaan” sanoissa on monia viisauksia meille jokaiselle pohdittavaksi.

 

Teksti: Riitta Kantonen

Kuva: Riitta Varjonen

 

 

16.09.2019 7:14

50 v on niin hieno juttu, että sitä kannattaa juhlia koko vuosi. Kolmantena juhlatapahtumana ja juhlavuoden huipentumana olivat         synttäribileet lauantaina 7.9.19. Yli 100 juhlavirasta saapui idylliseen ja kauniiseen Naantalin vanhaan kaupunkiin ja Merisaliin. Tervetuliaispuheen piti sihteerimme Elina Leino. Tämän jälkeen oli juhla-ateria. Merisalin buffetpöytä on tunnettu runsaudestaan ja herkullisuudestaan ja sen me juhlavieraat saimme todeta. Vielä ruokailun aikana sää oli hieman sateinen, mutta kun muusikot Hanna Bergström ja Jaakko Jokela astuivat terassin lavalle ja aloittavat musiikin, sadepilvet väistyivät. Tunnettu "Naantalin aurinko" alkoi paistaa ja lämmittää. Mukaansa tempaava musiikki ja aurinko saivat vieraat siirtymään terassille. Oli mukava tavata ystäviä ja syödä hyvin yhdessä, kuunnella elävää musiikkia ja tanssia sekä nauttia leppoisasta juhlatunnelmasta.

Juhlavuoteemme on mahtunut kevätkonsertti maaliskuussa, vappuinen yhteistyökumppaneiden kahvitilaisuus sekä nämä bileet Merisalissa. Ystäviä on tavattu myös yhdistyksen säännöllisessä harrastus- ja virkistystoiminnassa. Loppuvuonna on vielä perinteiset Halloween- ja joulujuhlat.

Kiitos kaikille niille yhdistyksen jäsenille, jotka olette tehneet suurella sydämellänne vapaaehtoistyötä vuodesta toiseen, jotta nämä harrastukset ja juhlat toteutuvat. Suuri kiitos puheenjohtaja Seppo Vainiolle ja sihteeri Elina Leinolle.

Onnea ja iloa yhdistyksellemme tuleviin vuosiin!

teksti Jaana Engblom

kuva Maria Leino

 

 

08.04.2019 6:09

Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 50-vuotta.
Juhlavuoden vieton aloitimme kevätkonsertilla sunnuntaina 31.3.19 Kristoffersalissa Naantalissa. Konsertin avasi Oskari Kantonen esittämällä kaksi pianokappaletta. Pääesiintyjänä oli Annika Eklund säestäjänään Jussi Turunen. Annika lauloi mukaansa tempaavia iskelmiä ja loi konserttiin iloisen tunnelman. Yleisö osallistui laulamalla ja tanssimalla.

Annika on julkaissut useita albumeja ja esiintynyt monissa teatteri- ja musikaaliesityksissä. Hänen yksi tunnetuimmista kappaleistaan on "Shanghain valot”, jolla hän osallistui vuoden 2006 Eurovision laulukilpailun karsintaan. Tämä hitti kuultiin myös Killin kevätkonsertissa.

Killin juhlavuoden juhlinta jatkuu huhtikuun loppupuolella järjestettävällä kahvitilaisuudella, joka on tarkoitettu yhteistyökumppaneille ja yhdistyksen toimintaa tukeville tahoille. Kahvitilaisuudesta on mahdollista jäädä hetkeksi vappuriehaan jäsenistömme kanssa. Elokuussa on vielä luvassa juhlat Merisalilla.

Iloista juhlavuotta kaikille jäsenillemme!

 

Riitta Kantonen ja Jaana Engblom hallituksesta

 

 

 

 

07.09.2018 7:55

Opintokeskus Sivis on myöntänyt rymättyläläiselle Eija Toivoselle, vapaaehtoiselle kehitysvammaisten sähly-kerhon ohjaajalle,  henkilökohtaisen stipendin. 15 vuotta Eija Toivonen on ohjannut kerran viikossa, Naantalissa pidettävää, kehitysvammaisten nuorten sählyharkkoja. Vuodessa harjoituskertoja on yli 30 . Naantalin kaupunki on luovuttanut harjoitustilat Killin Kehitysvammaisten Tuki ry:n käyttöön ilmaiseksi. Tämän lisäksi  Eija ohjaa miehensä Timon kanssa kesäisin kehitysvammaisten jalkapalloharkkoja Naantalissa. Tänä syksynä Eija on lisäksi järjestämässä omalle sähly joukkueelleen kaksi leikkimielistä ystävyysottelua kaarinalaisia ja raisiolaisia joukkueita vastaan.

Opintokeskus Sivis on valtakunnallinen aikuisoppilaitos ja johtava asiantuntija järjestöllisen koulutuksen kehittäjänä. Opintokeskuksen hallinnoiman Helli Suomisen säätiön stipendi luovutetaan Eijalle 5.10. Helsingissä Opintokeskuksen 75-vuotisjuhlassa.

10.12.2017 12:19

Kehitysvammaisten yhteisötaideteos paljastettiin Naantalissa

 

 

Naantalin ja lähikuntien kehitysvammaiset ovat kuluvan vuoden aikana kokoontuneet työpajoihin, joissa he ovat tehneet värikkäitä silityshelmitöitä. Yhteisötaideteos Yhdessä väriä elämään paljastettiin 28.11. Naantalin kaupungintalolla. Sadan vuoden ikäistä itsenäistä Suomea voidaan näinkin juhlia.

 

Kulttuuri kuuluu kaikille. Tämä on hieno tapa juhlia Suomea. Yhdistyksen toiminnalla on suuri merkitys kaupungin kulttuuritarjonnan rikatuttajana, sanoi paljastustilaisuudessa puhunut Naantalin kulttuuri- ja tiedotussihteeri Anu Anttila.

 

Taideteoksen taustalla oleva yhdistys Killin Kehitysvammaisten Tuki ry sai hankkeeseen avustusta Naantalin kaupungilta juhlavuoden merkeissä. Kaupungintalolta saatiin taideteokselle tila, mutta paljon oli pohdittavaa siinä, miten se voidaan ripustaa näyttävästi ja turvallisesti. Taideteoksen ohella valmistui valokuvanäyttely työpajojen työskentelystä. Kaikki, joiden puoleen olemme apua pyytäen kääntyneet, ovat suhtautuneet positiivisesti, yhdistyksen sihteeri Elina Leino kertoi.

 

Työpajoissa ahkeroitiin

 

Yhdistys halusi järjestää toimintta, johon mahdollisimman moni kehitysvammainen voi osallistua voimiensa mukaan. Suunnitelmissa piti ottaa huomioon myös monet käytännön seikat kuten miten saada asuntoloidn henkilökunta ja avustajat mukaan, jotta he lähtevät tuomaan asukkaita työpajoihin.

 

Yhdistyksellä oli perusteita valita taideprojektin materiaaliksi juuri silityshelmet. Tekniikka kehittää motoriikkaa ja työpajatyöskentely rohkaisee tekemään asioita yhdessä ja samalla se kannustaa yksilölliseen toimintaan.

 

Työpajojen vetäjät sulattivat silittäen työt yhteen ja irrottivat pohjapaperin. Heillä oli tätä varten mukanaan silitylaudat, silitysraudat sekä leivinpaperia.

 

Erityisen iloinen olen siitä, että saimme mukaan pienten lasten vanhempia, joita on yleensä vaikea tavoitta, Elina Leino sanoo.

Teksti: Inkeri Aalto ja kuva: Kari Vainio

 

 

 

09.10.2017 18:34

Yhteisötaideteoksen toteuttaminen on innostanut jäseniämme luovaan toimintaan yhdessä. Viime keväänä aloitimme tekemään värikkäistä hamahelmistä töitä, jotka tullaan yhdistämään siten, että siitä syntyy yksi yhteinen teos.
Syyskuussa meillä oli työpaja, johon osallistui 30 eri ikäistä ”taiteilijaa” Työpajassa tuntui sille, että taiteilijat olivat kuin flow-tilassa työskennellessään. Hamahelmistä on mukava taiteilla, sillä työn jälki alkaa näkyä nopeasti. Työn koolla ei ole merkitystä, sillä yhteisöteokseen tullaan tarvitsemaan sekä pieniä että isompia töitä. Työskentelyn ohjaamisesta ja teoksen kokoamisesta vastaavat ammattitaiteilija ja  tuottaja. Lopputulos ja teoksen esillepano alkavat jo hahmottua, mutta se on vielä salaisuus. Olemme myös valokuvanneet työpajatoimintaa ja kuvat tulevat olemaan osa yhteistöteosta.

Olet lämpimästi tervetullut taidenäyttelymme avajaisiin Naantalin kaupungintalolle tiistaina 28.11.17 klo 15.00.

Taideteos on esillä ainakin vuoden vaihteeseen saakka. Teos tulee olemaan esillä siten, että se on mahdollista nähdä sekä sisältä että ulkoa.
Yhteisöteoksella haluamme juhlistaa kehitysvammaviikkoa ja 100-vuotiasta Suomea.
Jaana Engblom

 

06.08.2017 9:42

Säästöpankit lahjoittivat vuonna 2017 yhteensä 750 000 euroa hyvän tekemiseen paikallisissa kohteissa. Ehdotuksia pyydettiin ympäri Suomen nyt ensimmäistä kertaa. Lahjoituskohteita sai ehdottaa kuka tahansa. Ehdotetuissa kohteissa oli muun muassa erityislasten perheiden tukemista, partiokerhoja, kyläyhdistyksiä, lasten ja nuorten teattereita sekä urheiluseuroja.

Liedon Säästöpankin toimialueella ehdotettuja kohteita oli yhteensä noin sata. Tänä vuonna Liedon Säästöpankki lahjoitti paikallisen hyvinvoinnin tulemiseksi yhteensä 50 000 euroa. Hyviä Tekoja -äänestyksessä lahjoituksen saivat Killin Kehitysvammaisten Tuki ry, SPR:n Turun Nuorten turvatalo, Diabetesföreningen i Åboland, Naantalin meripelastajat, mobiilisovellutus Ella, Paimion Eläkeliiton Paimion yhdistyksen Oppia ikä kaikki, TCS Smash Falcons -cheertanssijoukkue, Loimaan teatterin lapsi-ja nuorisoteatteri, Härkätien sydänyhdistys Syke, Saukonojan koulu sekä Raision partiolippukunnat Jokikylän pojat sekä Killinallit.

Killin edustajana olin luovutuslounaalla pankin pääkonttorissa 6.6. Kuvassa pankin edustajia ja lahjoituksen saaneiden yhdistysten edustajia.
 

Killin yhdistys sai yli 3000 nettiääntä. Kiitämme kaikkia meitä äänestäneitä! Yhdistys sai lahjoituksena 5000 euroa kiitokseksi hyvästä työstä tärkeän asian eteen ja kannustimeksi jatkaa samaa, laadukasta työtä jatkossakin.

Pankin markkinointipäällikön kanssa olemme sopineet, että hän tulee mukaan johonkin yhdistyksen tilaisuuteen valokuvaajan kanssa ja tekee tilaisuudesta pankin julkaisuihin jutun meistä.

Killin yhdistyksen hallitus kiittää Liedon Säästöpankkia lahjoituksesta. Lahjoitus tullaan käyttämään kehitysvammaisten jäseniemme hyväksi vuosien kuluessa siten, että pidämme jäsenmaksut alhaisina, kerhot ilmaisina ja muutkin maksut jäseniemme maksukyvyn mukaisina.

Naantalissa 23.7.2017 Yhdistyksen sihteeri, Elina Leino

 

09.04.2017 7:18

Noin 20 kehitysvammaista saapui Killin yhdistyksen järjestämään taidetyöpajaan. Taidetyöpaja oli ensimmäinen kahdesta ja se pidettiin 2. huhtikuuta Naantalissa.

Työpajassa taiteilijat ottivat purkeista värikkäitä, muovisia putkihelmiä ja asettivat niitä muoviselle alustalle vieri viereen. Taiteilijat saivat tehdä juuri sellaisen värisen ja sen kokoisen kuin halusi.

Oli hienoa seurata, miten keskittyneesti näppärät sormet valmistivat taidetta. Edes kahvin ja pullan tuoksu ei houkutellut jättämään työtä kesken. Joku teki isomman kiekon, toinen pienemmän. Helmien sommittelu alustalle oli jokaisessa työssä aivan häikäisevän hieno ja ainutkertainen! Kiitos naantalilaisten asumisyksiköiden henkilökunnalle taiteilijoiden paikalle tuomisesta.

Taidepajan vetäjinä olivat taiteilija Mailis Saralehto, tuottaja Marika Leinonen-Vainio ja valokuvaaja Kari Vainio.

Taideteos kootaan syksyllä työpajoissamme valmistuneista kymmenistä pienistä töistä. Kaikkien työt tulevat näyttelyyn josta  tulee kaunis ja iloisen värikäs! Suunnittelemme taidenäyttelyn avajaisia joulukuun 2017 alkuun. Kaikki taiteilijat ovat tervetulleita avajaisiin Naantalin kaupungintalolle.

Seuraava eli viimeinen taidetyöpaja pidetään 17.9.2017 Naantalissa. Vaikka et ole yhdistyksemme jäsen, niin olet tervetullut mukaan. Toivomme, että varsinkin asumisyksiköt Naantalin lähikunnista tulisivat silloin vuorostaan tekemään taidetta kanssamme.

Taideteoksen tekoa tukee taloudellisesti Naantalin kaupungin kulttuurilautakunta.

 

Killin yhdistyksen sihteeri, Elina Leino

 

 

13.02.2017 6:20

Parhaita asioita talvessamme on laskettelu iloisten ihmisten kanssa. Yksinkin voisi lähteä laskemaan, mutta porukassa se monin verroin hauskempaa. Joka tiistai-ilta suuntaamme Hirvensaloon Iloskin treeneihin. Iloski ry on soveltavan alppihiihdon yhdistys, joka järjestää lasketteluharjoituksia aisti-, kehitys ja liikuntavammaisille.
 

Laurin kanssa laskettelemme avustussauvaa apuna käyttäen. Laskemme rinnakkain siten, että sauva on edessämme ja pidämme siitä molemmat kiinni. Loivassa rinteessä pärjäämme kahdestaan, mutta jyrkempään rinteeseen tarvitsemme kolmannen ihmisen. Lauri on jo aika taitava laskija ja osaa kuormittaa suksea niin, että käännös lähtee haluttuun suuntaan. Onnistuneesta laskusta tulee hyvä fiilis. Ja vaikka kaatuisimme, ei se juuri tunnelmaa latista.
 

Lauri on osallistunut jo kaksi kertaa kilpailuihin. Kilpailuissa on oma jännittävä tunnelmansa, vaikka yrittääkin ajatella, että kilpailu on leikkimielinen. Viime talven kisoissa kaaduimme, mutta tänä vuonna pääsimme maaliin saakka. Laurin sarja oli pystylasku avustettuna ja hän tuli kolmanneksi. Yhdistyksemme jäsen Tatu osallistui myös kisaan. Hänen sarja oli pystylasku yksin ja tuloksena oli ensimmäinen sija. Loistavaa Tatu. Onnittelut molemmille pojille.
 

Lopuksi pitänee mainita, että lasketteluillan kohokohtana on herkuttelu kahvilassa treenien jälkeen. Ja ”after ski” on kiva hetki vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa.
 

Jos olet kiinnostunut lasketteluista Iloskin treeneissä, niin lisää tietoa löytyy: www.iloski.fi tai Facebook/Iloski

Jaana Engblom

 

30.10.2016 6:59

Lauantaina äiti sanoi minulle, että nyt lähdetään ulos. Minä reippaana viitoin heti, että ulos ja lähdin etsimään kenkiäni. Äiti auttoi minulle vaatteet päälle. Mentiin lähimetsään, jossa tykkään kävellä. On ihanaa kävellä niin, ettei äiti kokoajan komenna "ei sinne", "tule tänne". Metsässä saan kulkea vapaasti eikä autojakaan tarvitse pelätä lainkaan. Minulla oli kova vauhti päällä. (kuva 1)

Käytiin lähikoulun pihallakin vähän kiipeilemässä kallioilla. Kokeilin minä isoa kiipeilytelinettäkin, mutta olen vielä liian pieni kiipeämään siihen. Matkan varrelta löysin ihania ruusunmarjapensaita. Ennen kuin äiti ehti huomata, syöksyin suinpäin puskaan.  (kuva 2) Se oli minusta kivaa, mutta äiti sanoi että oksissa on piikkejä. Niinpä hän esti minun seuraavat syöksy-yritykset. Se ei tuntunut minusta kivalle. Syöksyminen puskiin on niin hauskaa!

Kotiinpäin mennessä äiti kehui minua miten hyvin olen kävellyt koko matkan. Yhtäkkiä kuitenkin tunsin miten kaikki energia lähti minusta ja lysähdin makaamaan polulle. (kuva 3) Äiti yritti saada minua liikkeelle lupaamalla, että pääsen kotona kylpyyn. En vaan jaksanut nousta ylös. Sanoi hän myös, että saisin kotona popcornia, minun suurta herkkua. Sekään ei kuitenkaan auttanut, niin väsynyt olin. Jonkin ajan kuluttua äiti luovutti ja tuli hakemaan minut. Olen mukamas jo aika painava poika. Höpönhöpö sanon minä, hyvin se äiti minua jaksoi kantaa. Lähellä kotia jaksoin taas jo kävellä. Kotona meninkin suoraan kylpyyn ja sen jälkeen sain syödä popcornia!
 

10.03.2016 6:35

Killin Kehitysvammaisten Tuki ry oli vuonna 1.1.2016 Suomen paikallisista kehitysvammayhdistyksistä (joita yhteensä 165 kpl. Lisäksi 4 valtakunnallista yhdistystä) jäsenmäärältään 11. suurin (268 jäsentä).

 Killin yhdistystä enemmän jäseniä oli: Valtakunnallinen yhdistys Me Itse ry, 1004 jäsentä, paikallisyhdistyksistä Tampereen KVT (770), Helsingin Kehitysvammatuki 57 (730), Oulun KVT (409), Turun Seudun KVT (407), Lahden Seudun KVT (328) ja Imatran Seudun KVT (320).

Suomi on jaettu tukipiireihin, joihin me paikallisyhdistykset kuulumme. Tukipiirejä Suomessa on 14. Killin yhdistys muodostaa 8 muun yhdistyksen kanssa Varsinais-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiirin. Varsinais-Suomen Tukipiiriin kuuluu Killin lisäksi yhdistykset Halikosta, Kaarinasta, Laitilasta, Loimaalta, Salosta, Somerolta, Turusta ja Uudestakaupungista eli yhteensä 1258 jäsentä. Suurin tukipiiri on Uudenmaan Tukipiiri, 2419 jäsenellään.

Tukipiirien tehtävänä on välittää tietoa yhdistysten välillä ja järjestää sellaista toimintaa jäsenistölle mikä pienille yhdistyksille on hankalaa; hakea avustuksia, järjestää koulutusta ja tapahtumia ( esim. meillä lavatanssi-matka Ämyrille, Intti Tutuksi-päivät ja syksyisin omaisten seminaariristeily ).

Kaikki paikallisyhdistykset, valtakunnalliset yhdistykset ja tukipiirit kuuluvat Kehitysvammaisten Tukiliittoon jonka hallinto on Tampereella. Tukiliitto on Suomessa se asiantuntija jonka mielipidettä eduskunta kysyy kun valmistellaan kehitysvammaisia koskevia lakeja. Liitto pitää yhteyttä eri viranomaisiin ja ulkomailla oleviin järjestöihin. Tukiliiton lakimiehiltä jäsenet saavat neuvoja oikeusasioissa. Liitto järjestää kursseja kehitysvammaisille, omaisille, vapaaehtoistyöntekijöille. Tukiliitto myöntää apurahoja yhdistysten hankkeisiin. Tukiliiton asiantuntijat kehittävät Suomessa asuvien kehitysvammaisten pärjäämistä arjessa.

kirjoitettu maaliskuussa 2016, Elina Leino, sihteeri

 

 

27.02.2016 8:52

Työskenneltyäni nyt hieman yli vuoden ajan Kehitysvammaisten tukiliitossa, alkaa tehtävän laajuus ja monimuotoisuus vähitellen hahmottua. Se että saa hoitaakseen erilaisia tehtäviä, pitää vireessä ja vauhdissa ja opettaa tekijäänsä koko ajan.

Tullessani uuteen tehtävään sain paljon yhteydenottopyyntöjä Varsinais-Suomen piiriltä ja yhdistyksiltä. Osallistunkin mielelläni piirien kokouksiin ja tapahtumiin, joissa tapaa monia eri yhdistyksiä samanaikaisesti. Koska aika on rajallista, kannattaa näin myös tehdä. Lisäksi erilaiset ryhmätapaamiset, kuten Aika haastaa kimpat ja niiden suunnittelutoiminta ajavat saman asian.

Arvostan kaikenlaista taidetta ja sen eri muotojen tuomista mukaan kehitysvammaisten toimintaan. Tällä alueella Varsinais-Suomi, johon Killi myös kuuluu, on kunnostautunut esimerkillisesti. "Minun Talveni" kuvataidenäyttely on ollut esillä paitsi Naantalin kaupungintalolla myös seurakuntakeskuksessa ja Rymättylän seurakuntakodissa. Tämä ”taidekierto” kertoo hyvästä organisoinnista ja halusta viedä taidetta mahdollisimman monen kuntalaisen lähelle.

Varsinais-Suomen alueella toteutetaan tällä hetkellä ”Aika haastaa” -hankkeen avulla ”Taidepysäkki kulttuuritapahtuman” laajentamista. Sitä tehdään kolmen yhdistyksen yhteistyönä. Mukana ovat Turun seutu, Naantali/Killi, Salo ja Kaarina. Hienoa, että taide on valittu yhteiseksi aiheeksi, sillä tuon aihealueen osaamisesta on paikallista näyttöä.

Killiläiset pärjäävät erinomaisesti, mutta aina voidaan tehdä paremmin. Olin mukana tekemässä kuvataidenäyttelyn lehdistötiedotetta, joka olisi aivan hyvin osattu tehdä paikan päälläkin. Mutta jos sellaista ei ole aiemmin tehty, joutuu sen rakenteesta kysymään ja niin pitääkin tehdä.  Tässä tilanteessa olisi kenties paikallaan järjestää lyhyt, yhden illan koulutus yhdistysväelle siitä, miten tehdään hyvä ja iskevä tiedote ja miten muutenkin tapahtumien markkinointi hoidetaan eri medioissa. Hyvin oli taidenäyttelynkin markkinointi sujunut. Kaupungintalolla oli paikallislehti ja TV mukana. Siitä voivat killiläiset olla ylpeitä.

Itsemääräämislaki IMO on uudistumassa ja siitä tullaan järjestämään koulutusta piiritasolla. Se vaatii oman iltansa, jolloin voidaan rauhassa keskustella aiheesta.

Tukiliitto toivoo, että yhdistykset toisivat enemmän ideoitaan esiin. Aluekoordinaattorin tehtävänä on viedä niitä sitten eteenpäin. Luonnollisesti kaikki asiat eivät etene hyvästä halusta huolimatta, mutta aina kannattaa yrittää.

Jonkin verran olen joutunut vastaamaan ja etsimään vastauksia myös erilaisiin tukipalveluja koskeviin kysymyksiin. Tätä varten Tukiliitossa on kuitenkin asiantuntijoita, joille kannattaa ensisijaisesti esittää kysymyksensä. Sieltä joudun itsekin varmistamaan vastaukset.

Yhteenvetona sanoisin, että paikallisyhdistys toimii omalla paikkakunnallaan itsenäisesti, omia ideoitaan toteuttaen. Paikallisyhdistys tuntee alueen ja tietää missä voi järjestää eri tapahtumia ja keitä voi pyytää mukaan yhteistyöhön. Joskus kuitenkin tarvitaan ulkopuolisia innostajia ja tukijoita, jolloin on syytä ottaa yhteyttä aluekoordinaattoriin. Aluekoordinaattorin tehtävänä on tuolloin hankkia paikalle kulloisenkin asian asiantuntijoita.

 

aluekoordinaattori Pirkko Sassi ( Helsinki)

 

03.01.2016 9:20

Joka maanantain ihana tuttujen tapaamishetki. Se on iloinen ja riemukas tunti pelin alun halauksineen ja kuulumisten vaihtoineen sekä pelin tiimellyksessä pienine nahisteluineen, siitä kuka oikein on voitolla. Oliko se tänään kenties Naantalin Tepsi vai Leijonat Maskusta. Pelissä kun joka kerta on osallistujiensa ehdottamat joukkueet vastakkain vuosisadan ottelussa - MEIDÄN YHDISTYKSEN SÄHLYKERHOSSA.
Kuparivuoren koulun opettajat, jotka pääsevät töistään siinä meidän kokoontuessamme, tervehtivät meitä iloisesti. He ovat jo noin viiden vuoden ajan tottuneet, että siellä meidät aina näkee iloisina ja ”pelivireisinä.” Ilmoitus kuullaan kyllä aina, jos jostain syystä saliin ei seuraavalla kerralla pääsisikään. Tämän saa tietää jo aina pelipaikalle ensimmäisenä ilmaantuva Kimmo kaikille kertoa kuultuaan asiasta tietysti ensimmäisenä. Kimmo onkin meidän pelivarusteiden hoitajana kunnostautunut ja kunniamaininnan ansaitseva.
Matti taas muistaa kaikki venytysliikkeet ja lämmittelyt niin, että ohjaaja voi hyvin luotaa Matille nuo asiat ja pelin rakentajanakin hänelle kunniamaininta.
Iloisuudellaan ja toiset huomioivana persoonana Veli-Pekka saa myös erityismaininnan. Valmentajana kehuisin meidän koko ryhmän. Jokainen on omalla paikallaan paras ja meitä kaikkia tarvitaan.
Yhteinen toiveemme olikin saada lisää pelaajia joukkoomme. Tervetuloa!
Kesälläkin mieluusti pelaisimme taas jalkapalloa, kunhan saisimme joukkueen kasaan. Heinäkuussa lomailemme, mutta kesä -ja elokuussa pelaisimme jälleen Naantalin Teljentien kentällä.
Meidän pelissämme osallistuminen on tärkeintä !

 

 

03.01.2016 9:07

Kehitysvammaisten viikkoa vietetään aina joulukuun alussa. Killin yhdistys juhlisti viikkoa järjestämällä taidenäyttelyn, jonka aiheena oli Minun talveni. Yhdistys lähetti jäsenilleen kutsun osallistua taidenäyttelyyn hyvissä ajoin paperin ja saatekirjeen kanssa. Töitä näyttelyä varten saapui lähes 50:ltä jäseneltä. Kiitos tästä kaikille taiteilijoille.

Hienoja talviaiheisia töitä oli runsaasti ja niistä oli hyvä koota taidenäyttely Naantalin kaupungintalon aulaan. Näyttelyn avajaisia vietettiin tyylikkäästi. Osallistujia oli yhtä paljon kuin taideteoksiakin. Aluekoordinaattori Pirkko Sassi piti avauspuheen ja viulisti Minna Starkkila esitti talviaiheista musiikkia soittaen otteita Pähkinänsärkijästä. Palautteen näyttelystä saimme kirjoittaa pieneen lappuun ja ripustaa sen palautepuuhun, joka samalla toimi joulukuusena. Ja mikä hienointa, itse taitelijoita oli paikalla kertomassa omasta työstään ja kiinnostuksestaan luovaan toimintaan.

Talviaiheisten töiden ehdoton suosikkiteema oli Joulu!

Tämän Antti Jokilan piirtämän tonttuaiheisen työn myötä Killin Kehitysvammaisten Tuki ry:n hallitus toivottaa kaikille jäsenilleen Hyvää Joulua.

07.12.2015 6:28


Maata näkyvissä -festarit ovat yksi vuoden parhaista jutuista!

Kehitysvammaisten oma pappi Pertti Arola on jo yli 10 vuoden ajan kutsunut ”entisiä rippikoululaisia” mukaansa Turkuhalliin Maata näkyvissä –festareille perjantai-illan konserttiin. Tunnelma konsertissa on korkealla tuhansien nuorten kokoontuessa kuuntelemaan hyvää gospelmusiikkia. Meidän yhdistyksen porukasta moni käy vuosittain festareilla, sillä niin hyvä juttu se on. Eikä musiikkia tarvitse kuunnella ulkona säiden armoilla, vaan mukavasti sisätiloissa jalat kastumatta.

Maata näkyvissä –festivaali on yksi Euroopan suurimmista kristillisistä nuorisotapahtumista. Se kerää yli 20 000 kävijää Turkuun marraskuisena viikonloppuna. Perjantai-illan konsertissa on bändejä oli niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Tämän vuoden huipentuma perjantai-illan konsertissa oli saksalainen Good Weather Forecast, joka on aikaisemminkin esiintynyt festareilla. Tänä syksynä festareita vietettiin jo 31. kerran.

Joten laita muistiin, että taas ensi marraskuussa on festarit. Ja lähde rohkeasti mukaan, jos pidät musiikista!

Jaana Engblom

 

 

01.11.2015 7:29

Oletko tullut ajatelleeksi, että juuri sinä, kehitysvammainen lapsesi ja koko perheesi voisitte harrastaa sirkustelua yhdessä?

Soveltava sirkus sopii aivan kaikille. Siitä tulee hyvä mieli, siinä voi oppia uusia taitoja  ja kehokin on saa mukavasti liikuntaa. Turun Stainerkoulun liikuntasalissa kokoontuu joka toinen lauantai pienten kehitysvammaisten lasten perheitä sirkuskerhoon. Kerho on osa Kehitysvammaisten Tukiliiton Perheily-toimintaa.

Aloitamme aina kerhon alkupiirillä ja virittäytymisleikillä. Leikki on suunniteltu niin, että jokainen kerholainen saa olla luomassa leikkiä. Siksi se on hauska ja yllätyksellinen. Alkulämmittelyn jälkeen siirrytään harjoittelemaan akrobatiaa. Kuulostaa vaikealle, mutta ei se sitä ole. Tänään harjoittelimme karhunkäyntiä ja kierimistä. Isommat lapset ja innokkaimmat vanhemmat harjoittelivat myös sivuttaiskuperkeikkaa ja rapukävelyä. Seuraavana vuorossa oli välineiden käsittely. Tänään saimme kokeilla ja ideoida, mitä voi tehdä huiveilla, hula-vanteilla ja poilla. Laurin suosikki oli värikkäät sifonkihuivit. Niitä oli mukava tuoda kasvojen eteen ja katsella maailmaa sinisenä, punaisen ja keltaisena. Musiikki tuo oman ulottuvuuden. Saa tanssia musiikin tahtiin huivin hulmutessa.

Vaikka oma ja perheen yhteinen tekeminen on se kerhon juttu, niin on myös kiva katsoa toisten perheiden sirkustelua. Kerhossa teimme pienoisesityksen, jossa olemme vuoroin esiintyjinä ja vuoroin yleisönä. Siinä koemme ja jaamme yhteistä sirkustelun iloa.

Loppurentoutus on merkki, että kerho alkaa olla lopuillaan. Se on myös toivottu hetki, jossa on lupa rentoutua ja nauttia siitä, mitä kivaa olemme saaneet tehdä.

Perhesirkuskerhon ovat järjestäneet Killin-, Kaarinan ja Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry yhdessä. Kerhon toteuttaa SirkusUnioni ja ohjaajina toimivat Marianne ja Marjut. Tämän syksyn kerho huipentuu joulukuussa yhdessä toteutettavaan esitykseen, johon kutsumme kerholaisten läheisiä. Vuonna 2016 kerho jatkuu kerran kuussa. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan sirkustelemaan, niin ota yhteyttä: Jaana Engblom, p. 044 0629 674.

 

Jaana Engblom

19.10.2015 8:55

Olen liittynyt yhdistykseen 2000-luvun alussa. Tarkkaa päivää en muista, mutta vuodesta 2005 lähtien olen ollut Killin yhdistyken hallituksessa, ensin varajäsenenä. Olemme molemmat vaimoni Marja-Liisan kanssa mukana yhdistyken toiminnassa, vaikka sisko, Helvi, on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Toimin yhdistyksessä monessa mukana mm. varapuheenjohtajana ja Raision vammaisneuvostossa. Arpajaiset sekä kynttilöiden ja korttien myynti on osana omaa toimintaa Killin porukassa.

Seppo Jalovaara

 

 

11.08.2015 8:08

Lähdin perheeni kanssa, isä, äiti ja isosisko, Savonlinnaan isoisoäitiä moikkaamaan. Matkalla pysähdyimme syömään mun herkkuruokaa, ranskalaisia! Ranskalaisten saapuminen pöytään kuitenkin kesti ja kesti, enkä olisi halunnut siihen typerään syöttötuoliinkaan istumaan. Onneksi osaan päästellä todella korkeita kiljahduksia ja näin varmistin, että kaikki muutkin kuulivat mua kohdanneen vääryyden. Automatka sujui siihen asti hyvin, kun sain katsella Fröbeleitä. DVD-soittimesta loppui kuitenkin virta ja minulla paloi pinna. Onneksi unipupu oli mukana ja sain sitä nassuttaa loppumatkan, joka oli piiiiitkä!

Mamman luona oli yhtä siistiä kuin viimeksikin. Jostain syystä mamma tykkää pitää kirjahyllyn alahyllyt tyhjinä, kun minä saavun kylään. Myös kukat oli piilotettu tv:n taakse. Onneksi eteisen tasolla oli roinaa mitä sain vähän tutkia ja levitellä pitkin asuntoa. Mammaa vierastin aluksi, enkä halunnut, että hän katsoo mua tai puhuu mulle. En myöskään ymmärrä miksi ihmiset käyttävät silmälaseja. Enhän minäkään käytä, vaikka sain ne jo viime vuonna. Ihmiset näyttävät jotenkin oudoilta silmälasit päässä.

Päivät tykkäsin touhuta pihalla/sisällä, keinua ja vipeltää. Hieman vain ärsytti, kun äiti tai isä kulki kokoajan perässä ohjaamassa minne saa mennä, minne ei. Eihän mua tarvitse holhota koko aikaa, vaikka nopea olenkin. Tykkään vedestä, joten vessanpytty on yksi lempipaikoista. Valitettavasti lähes aina, kun olin menossa vessaan, juoksi äiti/isä perään hakemaan mut pois sieltä. Onneksi sentään pari kertaa ehdin vähän käydä käsiä pesemässä.

Yksi oudoimmista jutuista mamman luona oli se, että mun piti nukuttaa isä sekä päivä-, että yöunille. Aika pian hoksasin jutun juonen ja nappasin unipupun toiseen kainaloon ja isän toiseen. Hyvin onnistuin nukuttamisessa, isä on aika helppo tapaus.

Kaiken kaikkiaan hyvä juhannus, vaikka ei niin perinteinen. Juhannusherkutkin jätin muille, koska makkaraanhan minä korkeintaan kosken sen verran, että heitän sen pöydältä lattialle. Yök! Syököön muut perinteiset juhannusherkut. Saapa nähdä missä vietän juhannusta ensi vuonna.

Olli 2v10 kk                

11.05.2015 6:45

Joka keskiviikko kokoontuu Naantalissa noin 50 innokasta karaoken ystävää laulamaan, kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan kavereiden seurasta. Karaokeillan tunnelma on korkealla ja meininki on hyvä. Illan DJ:na toimii Teemu ja juonnosta huolehtii Kimmo. Illan suosituimmat laulut ovat Suomipoppia.

 

Asko käy säännöllisesti karaokeilloissa. Tässä Askon ajatuksia karaokesta:

Mikä sinusta on parasta karaokessa? ” Saan käydä laulamassa ja tavata kavereita”.

Mikä on sinun lempibiisisi, jota laulat? ”Delilah”.

Mitä sanoisit kaverille, joka ei ole vielä ollut karaokeillassa? ”Voisitko tulla karaokeen kuuntelemaan musiikkia. Täällä on hyvä kahvitarjoilu!”

Tervetuloa siis laulamaan ja kuuntelemaan musiikkia keskiviikkoisin Naantalin Aurinkosäätiön Palvelutalolle (Myllykiventie 5) klo 18-20. Tarjolla on kahvit ja tilaisuus on ilmainen.  Karaokeillat jatkuvat toukokuun loppuun ja alkavat jälleen 26.8.15. Karaoken järjestää Killin Kehitysvammaisten Tuki ry. Tiedustelut: Jaana, p. 044 0629 674.

                Tule mukaan karaokeen – kaikkea parasta sun keskiviikkoihin!

 

 

 

 

 

 

 

21.09.2015 18:08

Naantalin Aurinkosäätiön palvelutalossa asuu myös kehitysvammaisia. Tällä hetkellä asuntoja ei ole vapaana tässä palvelutalossa. Naantalissa on yli 20 kehitysvammaista jatka tarvitsevat  nyt tai lähivuosina uuden kodin jossa on henkilökunnan apua päivin öin.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö piti viimevuonna tilaisuuden jossa kertoi asumisyksiköstä. Tilaisuuteen viime vuoden elokuussa saapui noin  20 perhettä. Myöhemmin syksyllä  Kehitysvammaisten Palvelusäätiö teki "Elämän tilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu." kartoituksen. Selvityksen perusteella selviää asumisen- ja avun tarve uudessa kodissa eli  asumisyksikössä. Kenenkään ei ole pakko muuttaa jos ei halua ja pärjää nykyisessä kodissa.

Tähän Suovuoren kotiin eli asumisyksikköön tulee 15 asuntoa. Jokaisessa asunnossa asuu yksi asukas. Jokaisella on oma kylpyhuone ja tilaa n. 30 neliötä. Asunnot ovat yhdessä  kerroksessa ja muodostavat 3 viiden asunnon ryhmää. Hakulomakkeita on postitettu perheille tänä syksynä. Taloa aletaan rakentamaan tässä kuussa.Naantali kaupungin internet-sivuilla  on lisää tietoa rakennuksesta. Sivut löytyvät osoitteesta www.Naantali.fi Päätöksenteko/Esityslistat ja pöytäkirjat/Rakennuslautakunta.

 

 

21.09.2015 18:14

Killin yhdistyksen toiminta ei piittaa lääkärin lausunnosta eikä jäsenen iällä ole väliä. Haluaisimme järjestää enemmän kaikkea kivaa myös alle 7 vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Aktiivijoukko joka pyörittää toimintaamme on kuitenkin pieni ja tekijöitä uuden toiminnan aloittamiseen on vaikea löytää. Valitettavasti yhdistystoiminta ei nykyään oikein kiinnosta nuoria äitejä ja isiä. Tämä ei ole ainoastaan Killin ongelma: valtakunnallinen Kehitysvammaisten Tukiliitto on huomannut tämän saman ongelman.

Urheiluseurat pystyvät tekemään talkoita ja heidän nuoretkin jäsenet kykenevät toimimaan yhdistyksen hyväksi. Suurin osa meidän jäsenistä eivät pysty.

Tulevaisuutemme on aktiivisten, terveiden jäsentemme varassa. Toiminta muutamissa alueemme kehitysvammayhdistyksissä on päättynyt kun ei ole enää tekijöitä. Olemme kiitollisia  avusta lähikunnille, yhdistyksille ja liikelaitoksille saamastamme tuesta. Tuki on meille tärkeä.

Tänä vuonna on yhdistyksemme 46. toimintavuosi. Meillä on suosittuja kesäleirejä, jotka antavat leiriläisille vuoden ehkä ainoan yhteyden mereen, rantasaunaan, kalastukseen, metsään, leirituleen ja ulkoleikkeihin. Ja leirillä olevien perheille ehkä mahdollisuuden lomailuun ja lepoon.

Järjestämme vuosittain paljon juhlia, matkoja, viikottaisia urheiluharjoituksia ja laulu-iltoja. Tapahtumat ovat osallistujille halpoja ja turvallisia. Tilaisuuksissa tavataan kavereita, joiden tapaaminen etäisyyksien vuoksi on monimutkaista tai liian kallista.

 

 

12.03.2015 19:17

Killin Kehitysvammaisten Tuki r.y. perustettiin Raisiossa 26.2.1969. Perustajajäseniä oli 22, suurimmaksi osaksi kehitysvammaisten vanhempia, mutta myös muutamia työmme ystäviä.

Killin Päivähuoltola oli aloittanut toimintansa Raisiossa jo edellisenä vuonna. Kuitenkin huomattiin, että tarvitaan kiinteämpää kanssakäymistä vanhempien kesken. Ennen päivähuoltolan perustamista vanhemmat joutuivat tulemaan toimeen vammaisen lapsensa kanssa miten parhaiten pystyivät. Tietoa kehitysvammaisuudesta oli hyvin vähän saatavissa. Tietoa ei saanut edes lastenneuvolasta. Siellä kyllä osattiin antaa hyvää tietoa ruokinnasta, sairauksista, puhtaudesta yms. sekä suoritettiin rokotukset ja punnitukset. Miten suhtautua, miten kasvattaa, miten tukea perhettä, millainen tulevaisuuden ennuste on kehitysvammaisella lapsella, siihen ei terveydenhoitohenkilökunnalla ollut valmiutta. Ahdistuneita vanhempia ei hoitanut kukaan. Kansantajuista kirjallisuutta aiheesta e saanut. Ne teokset, joita sai hankituksi, oli tarkoitettu alan koulutuksen saaneille. Heti alussa tähtäsimme myös tulevaisuuteen.
Jo perustamiskokouksessa kaiken muun ohessa keskusteltiin mm. suojatyötoiminnan aloittamisesta.

Uuden yhdistyksen ensimmäinen johtokunta aloitti työnsä ripeästi. Rahasta oli kova puute, mutta kuitenkin aloitettiin vanhempien valistustoiminta. Tässä oli avainasemassa päivähoitola ja sen henkilökunta, joka ensimmäisenä vuonna järjesti vanhempain iltoja joka kuukausi. Sinne kutsuttiin asiantuntijoita esitelmöimään. Tietoa jakoi psykiatri, hammaslääkäri, puheterapeutti, terveydenhoitaja, sosiaalihoitaja ja lakimies. Esitelmien aiheet olivat sellaisia kuin kuntoutusvoimistelu, kehitysvammaisen aikuistumien, seksuaalinen kehittyminen, omatoiminen asuminen, itsenäistyminen, veroasiat jne.